Tekninen yhteenveto
Keskeiset havainnot:

Pienjännitedirektiivi vaikuttaa koneiden suunnitteluun ja projektinhallintaan edellyttämällä, että turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon alusta alkaen ja että sähkölaitteille toteutetaan CE-merkintäprosessi.

  • LVD-direktiivi 2014/35/EU yhdenmukaistaa sähkölaiteiden turvallisuutta koskevat säännökset EU:ssa
  • Jännitealue: 50–1000 V AC ja 75–1500 V DC
  • Se edellyttää turvallista rakennetta, asianmukaisia merkintöjä, teknistä dokumentaatiota ja yhdenmukaistettujen standardien noudattamista.
  • Tärkeää teollisuusautomaatiossa: tuotantolinjojen PLC:t, ohjausjärjestelmät ja laitteet on täytettävä LVD:n vaatimukset
  • Yhteys konedirektiiviin 2006/42/EC: LVD koskee sähköosia, ja CE perustuu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen

Pienjännitedirektiivi LVD asettaa turvallisuusvaatimukset sähkölaitteille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tietyillä jännitealueilla. Sen merkitys on keskeinen insinöörialalla, erityisesti teollisuusautomaation, koneiden CE-sertifioinnin ja koneiden suunnittelun näkökulmasta. Tässä artikkelissa käsittelemme LVD-direktiivin vaatimuksia ja soveltamista sekä sen vaikutusta insinööritoiminnan ja teollisuuden eri osa-alueisiin.

Mikä on pienjännitedirektiivi LVD?

Pienjännitedirektiivi LVD (Low Voltage Directive) otettiin käyttöön yhdenmukaistamaan sellaisten sähkölaitteiden sääntelyä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tietyillä jännitealueilla Euroopan unionissa. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että markkinoille saatettavat sähkölaitteet ovat käyttäjille turvallisia eivätkä aiheuta vaaraa terveydelle, hengelle tai omaisuudelle.

LVD-direktiivi koskee sähkölaitteita, jotka toimivat vaihtovirralla 50–1000 V:n ja tasavirralla 75–1500 V:n jännitteellä. Se asettaa joukon vaatimuksia sähkölaitteiden rakenteelle, valmistukselle ja merkinnöille, jotta niiden turvallisuus ja eurooppalaisten standardien mukaisuus voidaan varmistaa.

Direktiivin historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin syntyi tarve yhtenäistää sähkölaitteiden turvallisuutta koskevat säännökset eri EU:n jäsenmaissa. Direktiivin ensimmäinen versio hyväksyttiin vuonna 1973, ja sen nykyinen versio, 2014/35/EU, on ollut voimassa 20 huhtikuuta 2016 alkaen. Direktiivin keskeisiä vaatimuksia ovat:

  • Sähkölaitteiden käyttöturvallisuus.
  • Asianmukaiset merkinnät ja tekninen dokumentaatio.
  • Yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen.

Pienjännitedirektiivi LVD:n merkitys teollisuusautomaatiossa

Nykypäivän maailmassa tuotantoprosessien automatisointi on keskeisessä roolissa teollisuuslaitosten tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Pienjännitedirektiivi LVD vaikuttaa tähän alueeseen suoraan, koska automaatiojärjestelmissä käytettävien sähkölaitteiden on täytettävä sen vaatimukset.

Teollisuusautomaation integraattorin on otettava LVD-direktiivin vaatimukset huomioon automaatiojärjestelmiä suunniteltaessa ja käyttöönotettaessa. Esimerkkejä direktiivin soveltamisesta teollisuusautomaatiossa ovat:

  • Ohjelmoitavat PLC-ohjaimet ja muut ohjausjärjestelmät, joiden on oltava LVD:n mukaisia.
  • Tuotantolinjoihin integroitujen koneiden ja laitteiden turvallisuuden varmistaminen.
  • Tuotannon automatisoinnissa käytettävien sähkölaitteiden laadun valvonta ja ohjaus.

Esimerkkejä teollisuudenaloista, joilla LVD-direktiivi on keskeinen, ovat autoteollisuus, päivittäistavara-ala, lääketeollisuus ja monet muut. Jokaisella näistä aloista LVD-direktiivin noudattaminen on välttämätöntä tuotantoprosessien turvallisuuden ja tehokkuuden ylläpitämiseksi.

Esimerkiksi autoteollisuudessa tuotantolinjat ovat pitkälle automatisoituja, ja ohjaus- sekä valvontajärjestelmien on täytettävä LVD-direktiivin vaatimukset turvallisen ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi. Elintarviketeollisuudessa elintarvikkeiden käsittelylaitteiden, kuten pakkauslinjojen ja täyttökoneiden, on oltava LVD:n mukaisia, jotta toiminnan turvallisuus voidaan varmistaa ja työntekijöihin kohdistuvat riskit minimoida.

Pienjännitedirektiivi LVD ja konedirektiivi 2006/42/EC

Pienjännitedirektiivi LVD ja konedirektiivi 2006/42/EC sekoitetaan usein toisiinsa, mutta ne koskevat laitteiden turvallisuuden eri osa-alueita. Siinä missä LVD-direktiivi keskittyy tietyillä jännitealueilla toimiviin sähkölaitteisiin, konedirektiivi 2006/42/EC koskee koneiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia.

Yksi keskeisistä kohdista, joissa nämä kaksi direktiiviä kohtaavat, on tilanne, jossa osittain valmiit koneet voidaan merkitä CE-merkillä LVD-direktiivin eikä konedirektiivin perusteella. Näin on siksi, että joidenkin koneiden, vaikka ne ovat vielä keskeneräisiä, on täytettävä LVD-direktiivin vaatimukset sähköisten osien käyttöturvallisuuden varmistamiseksi.

Tällaisesta koneesta esimerkki voi olla teollisuusrobotti. Teollisuusrobotit, jotka ovat vielä kokoonpano- ja integrointivaiheessa, voidaan merkitä CE-merkillä LVD-direktiivin mukaisesti, jos niiden sähkökomponentit täyttävät tämän direktiivin vaatimukset. Näin robottiin asennetut sähköiset osat ovat turvallisia ja eurooppalaisten standardien mukaisia, vaikka itse robotti ei vielä olisi täysin integroitu.

Miten pienjännitedirektiivi LVD vaikuttaa suunnitteluun ja projektinhallintaan?

Pienjännitedirektiivi LVD vaikuttaa merkittävästi koneiden suunnitteluun ja projektinhallintaan. Insinööritoimistojen on otettava sen vaatimukset huomioon jo suunnitteluprosessin alusta lähtien, jotta turvallisuusvaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa.

Koneiden suunnittelussa on huomioitava muun muassa sellaisten sähkökomponenttien valinta, jotka täyttävät LVD-direktiivin vaatimukset, sekä laitteiden asianmukaiset merkinnät. Tärkeää on myös laatia tarkka tekninen dokumentaatio, joka sisältää kaikki direktiivinmukaisuuden osoittamiseen tarvittavat tiedot.

Projektinhallinta LVD-direktiivin näkökulmasta edellyttää tiukkaa valvontaa projektin jokaisessa vaiheessa suunnittelusta käyttöönottoon. Insinöörien ulkoistaminen voi olla hyödyllinen ratkaisu, kun halutaan varmistaa LVD-direktiivin vaatimustenmukaisuuteen liittyvä erityisosaaminen ja kokemus.

CE-sertifiointi ja CE-merkintä pienjännitedirektiivin LVD mukaisesti

LVD-direktiivin mukainen CE-sertifiointiprosessi on keskeinen edellytys laitteen saattamiselle Euroopan markkinoille. CE-merkintä osoittaa, että laite täyttää eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset, ja se on pakollinen sähkölaiteiden lailliselle myynnille Euroopan unionin alueella.

Sertifiointi sisältää:

  • Turvallisuusauditointien suorittamisen, jotta voidaan arvioida laitteen vaatimustenmukaisuus LVD-direktiivin vaatimuksiin nähden.
  • EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimisen (ei EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, kuten konedirektiivin tapauksessa), joka vahvistaa, että laite täyttää kaikki direktiivin vaatimukset.
  • Laitteen merkitsemisen CE-merkillä, mikä osoittaa sen olevan eurooppalaisten standardien mukainen.

Yhdenmukaistetut standardit ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus pienjännitedirektiivin LVD puitteissa

Yhdenmukaistetuilla standardeilla on keskeinen rooli sähkölaiteiden LVD-direktiivin mukaisuuden varmistamisessa. Yhdenmukaistetut standardit laativat eurooppalaiset standardointiorganisaatiot, kuten CEN, CENELEC ja ETSI, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Esimerkkejä LVD-direktiivin mukaisista yhdenmukaistetuista standardeista ovat:

  • SFS-EN 61010-1:2011 – Mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden sähkölaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset.
  • SFS-EN 60204-1:2018 – Koneiden turvallisuus – Koneiden sähkölaitteisto – Osa 1: Yleiset vaatimukset.
  • SFS-EN 61439-1:2012 – Pienjännitekeskukset ja -ohjauskeskukset – Osa 1: Yleiset vaatimukset.
  • SFS-EN 61558-1:2009 – Muuntajat, teholähteet ja vastaavat – Yleiset vaatimukset ja testit.
  • SFS-EN 61326-1:2013 – Testaus- ja mittauslaitteita, ohjauslaitteita ja laboratoriolaitteita koskevat sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset.

Yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen antaa valmistajille mahdollisuuden osoittaa, että heidän laitteensa täyttävät LVD-direktiivin vaatimukset. Tärkeä osa tätä on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatiminen, jolla vahvistetaan laitteen olevan asiaankuuluvien standardien ja direktiivin mukainen.

Standardin numero Standardin nimi Käyttökohde
SFS-EN 61010-1:2011 Mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden sähkölaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset Laboratorioissa ja mittalaitteissa käytettävät sähkölaitteet
SFS-EN 60204-1:2018 Koneiden turvallisuus – Koneiden sähkölaitteisto – Osa 1: Yleiset vaatimukset Tuotantokoneiden sähkölaitteisto
SFS-EN 61439-1:2012 Pienjännitekeskukset ja -ohjauskeskukset – Osa 1: Yleiset vaatimukset Teollisuusautomaation järjestelmissä käytettävät keskukset ja ohjauskeskukset
SFS-EN 61558-1:2009 Muuntajat, teholähteet ja vastaavat – Yleiset vaatimukset ja testit Automaatiossa ja robotiikassa käytettävät muuntajat ja teholähteet
SFS-EN 61326-1:2013 Testaus- ja mittauslaitteita, ohjauslaitteita ja laboratoriolaitteita koskevat sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset Teollisuusautomaation ohjaus- ja laboratoriolaitteet
SFS-EN 60947-4-1:2010 Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet – Osa 4-1: Kontaktorit ja moottorikäynnistimet Teollisuusautomaation moottorinohjausjärjestelmissä käytettävät laitteet
SFS-EN 60947-5-1:2010 Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet – Osa 5-1: Ohjaus- ja kytkentälaitteet Teollisuusautomaatiojärjestelmien ohjaus- ja kytkentälaitteet

Tässä taulukossa esitetään joitakin yhdenmukaistettuja standardeja, joita sovelletaan teollisuusautomaatiossa ja jotka täyttävät pienjännitedirektiivin LVD vaatimukset. Nämä standardit auttavat varmistamaan, että sähkölaitteet ovat turvallisia ja eurooppalaisten turvallisuusstandardien mukaisia.

Myös keskeiset tekniset näkökohdat, kuten sähkömagneettinen yhteensopivuus, kuuluvat yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Näin varmistetaan, etteivät sähkölaitteet häiritse muiden laitteiden toimintaa ja että niiden käyttö on turvallista.

Pienjännitedirektiivin LVD tulevaisuus ja sen merkitys teollisuudelle

Pienjännitedirektiivi LVD tulee jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa sähkölaitteiden sääntelyssä Euroopan unionissa. Direktiivin odotettavissa olevissa muutoksissa ja kehityksessä otetaan huomioon teknologinen edistys sekä turvallisuuteen liittyvät uudet haasteet.

Uusien teknologioiden, kuten älykkäiden ohjausjärjestelmien ja automaation, on oltava LVD-direktiivin mukaisia turvallisuuden ja eurooppalaisten standardienmukaisuuden varmistamiseksi. Esimerkkejä näiden teknologioiden LVD:n mukaisista käyttöönotosta voivat olla nykyaikaiset tuotantolinjat ja automaatiojärjestelmät eri teollisuudenaloilla.

Pienjännitedirektiivillä LVD on keskeinen rooli sähkölaitteiden turvallisuuden varmistamisessa Euroopan unionin alueella. Sen vaatimukset vaikuttavat moniin suunnittelun ja teollisuuden osa-alueisiin, aina koneiden suunnittelusta koneiden CE-merkintään. LVD-direktiivin vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on välttämätöntä, jotta suunnittelualalla voidaan ylläpitää korkeaa turvallisuuden ja tehokkuuden tasoa.

Pienjännitedirektiivi LVD: käytännön vaiheet vaatimustenmukaisuuteen

LVD-direktiivin vaatimustenmukaisuuden varmistaminen edellyttää useita keskeisiä toimenpiteitä:

  1. Vaatimusten analysointi: Analysoidaan LVD-direktiivin vaatimukset ja määritetään, mitkä niistä koskevat kyseistä sähkölaitetta.
  2. Suunnittelu ja komponenttien valinta: Valitaan LVD-direktiivin mukaiset sähkökomponentit ja huomioidaan turvallisuusvaatimukset jo suunnitteluvaiheessa.
  3. Testaus ja todentaminen: Suoritetaan testit ja todennetaan laitteen vaatimustenmukaisuus LVD-vaatimusten osalta, mukaan lukien turvallisuus- ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden testit.
  4. Tekninen dokumentaatio: Laaditaan yksityiskohtainen tekninen dokumentaatio, joka sisältää testitulokset, tekniset eritelmät ja vaatimustenmukaisuustiedot.
  5. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus: Laaditaan ja allekirjoitetaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka vahvistaa, että laite täyttää kaikki LVD-direktiivin vaatimukset.
  6. CE-merkintä: Laite varustetaan CE-merkinnällä, joka osoittaa sen olevan eurooppalaisten turvallisuusstandardien mukainen.

LVD-direktiiviin liittyvät haasteet ja ongelmat

LVD-direktiivin käyttöönoton yhteydessä yritykset voivat kohdata erilaisia haasteita:

  1. Säädösten monimutkaisuus: Direktiivin kaikkien vaatimusten ymmärtäminen ja täyttäminen voi olla monimutkaista, erityisesti pienemmille yrityksille.
  2. Testauksen ja sertifioinnin kustannukset: Vaadittavien testien suorittamiseen ja sertifioinnin hankkimiseen liittyvät kustannukset voivat olla huomattavia.
  3. Dokumentaation hallinta: Kattavan teknisen dokumentaation laatiminen ja ylläpito voi viedä paljon aikaa.
  4. Säädösmuutokset: Direktiivin päivitykset ja muutokset voivat edellyttää lisätoimia vaatimustenmukaisuuden säilyttämiseksi.

Parhaita käytäntöjä näihin haasteisiin vastaamisessa ovat:

  • Varhainen suunnittelu: Direktiivin vaatimukset otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
  • Asiantuntijakonsultaatiot: Hyödynnetään asiantuntijoiden ja sertifioitujen laboratorioiden osaamista.
  • Säännölliset tarkastelut: Dokumentaatiota ja prosesseja tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Sertifioitujen laboratorioiden rooli LVD-sertifiointiprosessissa

Sertifioiduilla laboratorioilla on keskeinen rooli LVD-direktiivin mukaisten laitteiden testaus- ja sertifiointiprosessissa. Niiden tehtäviin kuuluvat:

  1. Testien suorittaminen: Laitteiden testaaminen direktiivin vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi, mukaan lukien sähköturvallisuus- ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden testit.
  2. Raporttien laatiminen: Yksityiskohtaisten testiraporttien laatiminen, jotka toimivat perustana EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimiselle.
  3. Tekninen tuki: Teknisen tuen ja neuvonnan tarjoaminen direktiivin vaatimusten täyttämisessä.

Sopivan laboratorion löytämiseksi tulee:

  • Tarkistaa akkreditoinnit: Varmistaa, että laboratoriolla on asianmukaiset akkreditoinnit ja sertifikaatit.
  • Kerätä suosituksia: Kysyä kokemuksia muilta yrityksiltä, jotka ovat käyttäneet kyseisen laboratorion palveluja.
  • Verrata tarjouksia: Verrata palvelujen laajuutta, kustannuksia ja toteutusaikatauluja.

Pienjännitedirektiivi LVD: päivitykset ja muutokset

Pienjännitedirektiiviä LVD päivitetään säännöllisesti, jotta siinä voidaan ottaa huomioon teknologinen kehitys ja sähkölaitteiden turvallisuuteen liittyvät uudet haasteet. Viimeisimmät muutokset voivat koskea esimerkiksi seuraavia asioita:

  1. Uudet yhdenmukaistetut standardit: Käyttöön otetaan uusia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka laitteen on täytettävä ollakseen direktiivin mukainen.
  2. Muutokset testausmenettelyissä: Laitteiden testaus- ja todentamismenettelyjä päivitetään.
  3. Mukautuminen uusiin teknologioihin: Sääntelyyn lisätään uusia teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja koskevia vaatimuksia.

Näiden muutosten vaikutukset laitteiden valmistajiin ja käyttäjiin merkitsevät tarvetta:

  • Päivittää dokumentaatio: Tekninen dokumentaatio ja vaatimustenmukaisuusvakuutukset on pidettävä ajan tasalla.
  • Mukauttaa tuotantoprosesseja: Tuotanto- ja testausprosessit on sovitettava uusiin vaatimuksiin.

LVD-direktiivin vertailu muihin sähköturvallisuutta koskeviin direktiiveihin

LVD-direktiivi on yksi monista sähköturvallisuutta koskevista EU-direktiiveistä. Muita tärkeitä direktiivejä ovat:

  • EMC-direktiivi (sähkömagneettinen yhteensopivuus): Sisältää sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskevat vaatimukset.
  • Konedirektiivi 2006/42/EC: Koskee koneiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia.

LVD-direktiivin ja EMC-direktiivin vertailu:

  • Soveltamisala: LVD-direktiivi keskittyy sähköturvallisuuteen, kun taas EMC-direktiivi koskee sähkömagneettista yhteensopivuutta.
  • Testaus: LVD-direktiivi edellyttää sähköturvallisuustestejä, kun taas EMC-direktiivi edellyttää päästö- ja sähkömagneettisen häiriönsietokyvyn testejä.
  • Dokumentaatio: Molemmat direktiivit edellyttävät asianmukaisen teknisen dokumentaation ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimista.

Esimerkkejä tilanteista, joissa molempia direktiivejä voidaan soveltaa samanaikaisesti:

  • Elektroniset laitteet: Elektronisten laitteiden on täytettävä sekä LVD-direktiivin että EMC-direktiivin vaatimukset.
  • Teollisuuskoneet: Sähkökomponenteilla varustettujen teollisuuskoneiden on täytettävä sekä LVD-direktiivin vaatimukset että EMC-direktiivin sähkömagneettisia häiriöitä koskevat vaatimukset.

Riskienhallinnan rooli LVD-direktiivin vaatimustenmukaisuudessa

Riskienhallinnalla on keskeinen rooli LVD-direktiivin vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Riskienhallintaprosessi sisältää:

  1. Vaarojen tunnistaminen: Sähkölaitteiden käyttöön liittyvien mahdollisten vaarojen tunnistaminen.
  2. Riskin arviointi: Kunkin tunnistetun vaaran aiheuttaman riskin arviointi ottaen huomioon esiintymisen todennäköisyys ja seuraukset.
  3. Riskien hallinta: Riskin minimoimiseen tähtäävien hallintatoimenpiteiden suunnittelu ja käyttöönotto.
  4. Seuranta ja tarkastelu: Hallintatoimenpiteiden tehokkuuden säännöllinen seuranta ja riskienhallintaprosessin tarkastelu.

Esimerkkejä riskienhallintamenetelmien käytöstä käytännössä:

  • FMEA-analyysi (Failure Modes and Effects Analysis): Mahdollisten vikojen ja niiden vaikutusten tunnistaminen ja analysointi.
  • ISO 31000: Riskienhallintastandardi, jota voidaan soveltaa sähköturvallisuuteen liittyvien riskien hallintaan.

LVD-direktiivin vaikutus innovatiivisten teknologioiden suunnitteluun

LVD-direktiivi vaikuttaa uusien teknologioiden ja tuotteiden suunnitteluun varmistamalla, että ne ovat käyttäjille turvallisia. Esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista, jotka ovat LVD-direktiivin mukaisia, ovat:

  • Älykkäät ohjausjärjestelmät: Nykyaikaiset ohjaus- ja automaatiojärjestelmät, joiden on täytettävä LVD:n sähköturvallisuusvaatimukset.
  • Kehittyneet anturit ja toimilaitteet: Teollisuusautomaatiossa käytettävät anturit ja toimilaitteet, joiden on oltava LVD:n mukaisia.

LVD-direktiivin mukaisten innovatiivisten teknologioiden suunnittelu edellyttää seuraavien asioiden huomioon ottamista:

  • Turvallisuusvaatimukset: Tuotteet on suunniteltava siten, että ne täyttävät LVD-direktiivin vaatimukset jo konseptivaiheessa.
  • Testaus ja todentaminen: On suoritettava asianmukaiset testit ja varmistettava vaatimustenmukaisuus LVD-vaatimusten osalta.

Pienjännitedirektiivi LVD 2014/35/EU

LVD-direktiivi (Low Voltage Directive) yhdenmukaistaa EU:ssa tietyillä jänniterajoilla toimivia sähkölaitteita koskevat turvallisuusvaatimukset. Sen tavoitteena on varmistaa, että markkinoille saatettavat laitteet ovat turvallisia eivätkä aiheuta vaaraa terveydelle, hengelle tai omaisuudelle.

Direktiivi koskee sähkölaitteita, joiden käyttöjännite on vaihtovirralla 50–1000 V ja tasavirralla 75–1500 V.

Direktiivin 2014/35/EU nykyinen versio on ollut voimassa 20. huhtikuuta 2016 alkaen. Direktiivin ensimmäinen versio hyväksyttiin vuonna 1973.

Ne kattavat sähkölaitteiden käyttöturvallisuuden, asianmukaiset merkinnät ja teknisen dokumentaation sekä yhdenmukaistettujen standardien noudattamisen.

Jotta laitteisto voidaan saattaa EU:n markkinoille, sille tehdään vaatimustenmukaisuuden arviointi, laaditaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tuote CE-merkitään. CE-merkintä vahvistaa, että tuote on LVD:n mukaisesti eurooppalaisten turvallisuusstandardien vaatimusten mukainen.

Jaa: LinkedIn Facebook